Soita kuivattiin aikoinaan metsänkasvatukseen, pelloiksi ja polttoturpeentuotantoon. EU:n ilmastovelvoitteiden myötä soiden ennallistaminen ja hiilivarastojen säilyttäminen on nostettu esiin. Torronsuolla voi nyt tutustua soiden ennallistukseen.
Tammelassa sijaitseva Torronsuon kansallispuisto on monella tapaa erityinen. EteläSuomen suurimpana luonnontilaisena suona se on kehittynyt yli kymmenentuhannen vuoden saatossa. Suo kätkee sisäänsä Suomen paksuimmat turvekerrokset, harvinaisia mineraaleja ja on koti tuhansille eri eläin- ja kasvilajeille.
Torronsuosta tehtiin kansallispuisto 35 vuotta sitten, ja nykyisin se on suosittu retkeilykohde. Kauniiden maisemien lisäksi soilla on tärkeä merkitys hiilen sitojina, sillä noin puolet turpeesta on hiiltä. Turpeen ja hiilen kertyminen edellyttää, että suo pysyy märkänä. Jos suo kuivuu, nopeutuu turpeen hajoaminen ja hiilidioksidia vapautuu ilmakehään.
Ennallistamisella kohti luonnontilaa ja päästöjen vähentämistä
Aikoinaan soiden kuivatus oli yleistä, ja noin puolet Suomen suopinta-alasta on vuosien saatossa kuivattu ojittamalla. Soita ojitettiin erityisesti 1960–70-luvuilla. Tilalle istutettiin metsää tai soista tehtiin turvekenttiä energiateollisuuden käyttöön.
Sittemmin Metsähallitus on ennallistanut osan soista vettämällä eli tukkimalla ojia ja vähentämällä puustoa. Tavoitteena on, että esimerkiksi heikkotuottoinen suometsä palautuisi mahdollisimman lähelle alkuperäistä tilaansa ennen ojittamista.
Ilmatieteen laitoksen tutkijat selvittävät yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen (LUKE) kuivattujen ja ennallistettujen soiden ja ilmakehän välistä aineiden kuten hiilidioksidin vaihtoa. Pitkäaikaisia mittausasemia on erilaisilla soilla ympäri Suomen.
Tutkimuksilla lisätään tietoa maankäyttösektorin ilmastovaikutuksista ja siitä miten ennallistaminen vaikuttaa eri maankäytössä olleiden soiden kasvihuonekaasupäästöihin ja –nieluihin.
“Nykyään tiedetään, että kuivatut suot tuottavat suuren osan maankäyttösektorin kasvihuonepäästöistä. Soiden kuivatus on tuonut taloudellista hyötyä, mutta samalla se on lisännyt vanhan turpeen hajoamista ja aiheuttanut ilmastopäästöjä. Lisäksi kuivatus vaikuttaa haitallisesti soiden lajistoon ja monet suotyypit ovat harvinaistuneet.”, selittää Ilmatieteen laitoksen tutkija Sari Juutinen.
Tutkijoiden laatima kansalaistiedekysely löytyy nyt Torronsuon retkeilyreitiltä
Vaikka Torronsuo on säilynyt laajalti luonnontilaisena, on sieltäkin nostettu sammalta kuivikkeeksi, ja suon reunamia on ojitettu metsätaloutta varten. Ojituksilla ei kuitenkaan saavutettu toivottua metsänkasvua. Nyt ojat on tukittu ja suo suojeltu.
Torronsuolta voi löytää EU:n rahoittaman WET HORIZONS –hankkeen puitteissa tuotetun kansalaistiedekyselyn. QR-koodin takana on kosteikkojen käyttöön ja ennallistukseen liittyviä kysymyksiä sekä tietoa suomeksi ja englanniksi. Kysely löytyy Kiljamon kierrokselta alueelta, jossa entiset suonreunan kuivatusojat on tukittu. Pääset siis samalla tarkastelemaan miltä ennallistetut ojat näyttävät ja vertailemaan niitä luonnontilaiseen suohon.
Samassa hankkeessa toteutettuja kansalaistiedekyselyjä on myös kosteikoilla Saksassa ja Tanskassa
Yhteys mediaan ja lehdistötiedotteen lataaminen
Corinna Barnstedt
Project Manager /
Science Communicator
European Science Communication
Institute (ESCI) gGmbH